On ollut niin täysiä päiviä, olen käynyt täällä vain kääntymässä. Ajatukset tulvivat yli, en tiedä, mitä niistä edes yritän tavoittaa tähän. On ollut kaikkia tunteita, varovasti myös lohdutusta ja toivoa. Jotkin haaveet pettymyksiksi kerta toisensa jälkeen. Mutta me saimme tämän kesäisen syyskuun viikonlopun. Istuimme ilta-auringossa syömässä eteen kannettuja herkullisia ruokia, säteet siivilöityivät koivun lehtien välistä, vaahterat hehkuivat, käärin villatakkia vähän tiukemmalle, pakenin ampiaisia. Tunnelma oli syvän hyvä, tallentui muistoihin erityisenä. Vaellettiin puutalokortteleita edestakaisin, ihailtiin näyteikkunoita.