En tiedä, mihin tarkentaisin, mistä kirjoittaisin. Kevättalven ensimmäisestä parveketta niin lämmittävästä auringosta, että siellä tarkenee istuskella. Hullusta rastaasta, joka jo lauloi kuusikossa työmatkalla tällä viikolla. Häikäisevistä lumihangista, metsästä joka vaihtui ensilumisyysmetsästä yhdessä päivässä talvimetsäksi, teimme lumiukkoja, ihailimme varpuja, pudottelimme lunta toistemme niskaan. Tämän viikon onnistuneesta treenihaasteesta. Yövieraasta, joka tänne ehkä pian ilmestyy. Postikorteista, jotka odottavat kirjoittamistaan. Unesta, jossa oli lupaus, toivo, kaikki hyvin.