Olen muuttanut parvekkeelle. Ostanut multaa, siemeniä ja parvekelaatikoita. Vielä pitäisi hetki kuitenkin malttaa. Viileinä päivinä olen istunut peittoon käärittynä tuolissa sadetta kuuntelemassa. Alan vasta ymmärtää, mikä etu on parvekkeen lasituksesta ilman ötököitä.

Haaveet ovat hempeitä ja keveitä juuri nyt. Jäätelökioskit ovat auki ja kuvittelen parvekkeelle mansikoita, kuinka haen salaattiaineita suoraan leivän päälle. Hentoinen tasapainon tunne viipyilee täällä, vaikka paljon on keskeneräisiä asioita ja yllättäviäkin käänteitä, hiljaista surua.

Järvi on ollut niin kaunis. Unelmat vettä ja rauhaa. Että löytyisi sisälle oman paikan olo. Selkiytyisivät syyt.