Tämä viikonloppu on tähän mennessä ollut tähtipullia ja piparkakkutaikinaa, joka maistuu ja tuoksuu samalta kuin kotona, mummun ohjeella. Ei kai se olisi voinutkaan onnistua kuin suvussa kulkeneella reseptillä ilman turhia mausteita. Jos kellarimme olisi kylmä, veisin kattilan ilman muuta sinne yön yli odottamaan, mutta nyt on tyydyttävä jääkaappiin. Miten pitkältä odotusaika yön yli lapsena tuntuikaan, äiti tekee taikinan tänään, huomenna leivotaan piparkakkuja.

Tämä viikonloppu on ollut juustosämpylöitä, joista osa oli uunissa vähän liian kauan. Perunalaatikon testaamista, tämä on toinen kerta vasta kun itse sen teen. Jauhelihamureketta, joka maistuu herkulliselta, vihdoin olen oppinut maustamaan sen onnistuneesti. Riisipuuroa ja kanelin tuoksu.

Tänä viikonloppuna olen pessyt monta konetta pyykkiä, nukkunut levottomia öitä, unissa on ollut pääsääntöisesti aurinkoinen kesä, mutta tapahtunut pelottavia asioita. Olen nostanut pöydille joulutonttuja ja jouluvaloja, kuunnellut joululauluja. Työntänyt työajatuksia taka-alalle huonolla menestyksellä, vaikka on vapaapäivä. Ihaillut ilotulitusta kainalossasi, muistanut miten erityistä oli, kun lapsena lähdimme katsomaan joulunavauksen ilotulitusta tai jos kaupassa vastaan käveli joulupukki karkkipussukan kanssa.

Olen purskahtanut itkuun yllättävissä tilanteissa kesken kaiken. Viipynyt kauppamatkalla tolkuttoman pitkään vain seistäkseni rannassa vettä tuijottamassa.