Ja niin minä nukuin päiväunet, heräsin puoli kahdelta. Kun heräsin, järvi oli aivan tyyni ja sumua, kauneimmillaan. Söin itsekseni juhlalounaan, katoin juhlalautasen ja servetinkin, sytyttelin pöydän täydeltä kynttilöitä. Tunsin oloni vähän yksinäiseksi mutta sellaista se on.

Olen kaivannut sinua ja pupun pehmeän kuonon kosketusta. Olen kirjoittanut osoitteenmuutoskortteja ja kantanut pusseja roskalaatikkoon. En ole jaksanut koskea viimeisiin purkamista odottaviin laatikoihin. Olen yrittänyt perehtyä vakuutusasioihin ja miettinyt, miten hauras ensilumi kuitenkin on ja miten pian maisema voi muuttua puoleen ja toiseen. Olen tunnustellut haaveita minussa. Ajatellut rakkaita ihmisiä ja mitä teille kaikille kuuluu. Ollut edelleen häiden yhteydestä onnellinen, kaivannut mummuakin ja jotenkin ollut vähän surumielinen. Joskus elämässä on aika paljon mietityttäviä asioita, jotka vaatisivat aikaa, jottei niihin tarvitsisi suhtautua pelonsekaisesti.