Olen kulkenut elokuun tuoksuissa, oloissa, jotka liittyvät koulun alkuun, mökiltä kotiin palaamiseen ja sadon kypsymiseen. Kävimme mustikkaretkelle, evääksi pakattiin kaurakeksejä. Pidän siitä, miltä mustikat tuontuvat sormissa, sinertävät sormien päät. Miten ne pyörivät pakasterasioihin ämpärin reunaa pitkin.

Olemme istuneet rannoilla vilteillä, laskeneet lintuparvien lintuja. Järvien tuuli on viileä näilläkin helteillä. Matonpesupaikkojen mäntysuopa on tuoksunut ohi kävellessä monena päivänä nyt, kun pesukelit ovat jatkuneet pitkään. Rantailukassi odottaa eteisessä puolivalmiina napata mukaan eväsretkille.

Mielessä on pyörinyt monta projektia ja touhua kesken. Olemme valvoneet liian myöhään, menneet töihin liian vähillä unilla, koska emme ole malttaneet aiemmin. Aamuissa kostea heinä ja viljapellot.

Miten täynnä rauhaa silti olen tänään. Sydämen syvälle asettunut Taivaan lempeä läsnäolo enkä mistään ole niin kiitollinen ollut pitkään aikaan. Illalla tarkoitus on lähteä täysikuuretkelle, kun vielä on luvattu lämmintä yötä. Idea on äidin, joka suunnitteli samaa maakunnan toisella laidalla.